perjantai 14. heinäkuuta 2017

Aris Fioretos: Mary

"Toinen puoli kansasta teurastaa toisen puolen. Maa ehditään tuskin saada ehjäksi kun se taas menee palasiksi."

Aris Fioretos: Mary
Teos, 2016 (alkuteos 2015)
Suom. Liisa Ryömä
Kannen suunnittelu Elina Warsta
337 s.
(kirjastolaina)

Aris Fioretoksen Marya voi lukea - ja siitä voisi kirjoittaa - monesta näkökulmasta. Teoksen juoni on pääpiirteissään yksinkertainen: opiskelijamielenosoituksiin osallistuva 23-vuotias Mary pidätetään Ateenassa vuonna 1973. Kun hän ei anna kuulusteluissa tietojaan, hänet toimitetaan pahamaineiselle vankilasaarelle. Vankeusaikana häntä pahoinpidellään ja kidutetaan eri tavoin.

Mary kantaa sisällään salaisuutta: juuri ennen pidätystä hän on saanut tietää olevansa raskaana. Hän ei ole ehtinyt kertoa asiasta vielä edes miesystävälleen Dimosille. Sisällä olevan pienen elämänalun suojeleminen saa Maryn kestämään kauheuksia - mutta tuleeko raja jossain vastaan? (Lukijalle voi tulla - en itse olisi pystynyt lukemaan tätä kirjaa esimerkiksi raskaana ollessani.)

Mary oli voimakas ja painostava lukukokemus. Vangitut naiset saavat jossain määrin lohtua ja tukea toisistaan, ja Mary saa voimaa myös Dimosia käsittelevistä muistoistaan. Kerrotaan myös Maryn perheestä: hänen äitinsä on töissä turvallisuuspalvelussa, eli tilanteessa täysin toisella puolella kuin Mary. Maryn suhde masentuneeseen äitiin ei ole ollut mitenkään ongelmaton. Kenelle Mary lopulta on uskollinen, kun hänet on viety henkisesti ja fyysisesti täysin äärirajoille eikä hän tunne edes itseään?

Aion juuri nuolla sumpin lattialta kun näen itseni ulkoapäin. Näin on käynyt ennenkin, mutta ei koskaan näin raa'asti ja nujertavasti. Näen itseni kontallaan, kädet betonia vasten ja kieli ulkona - kuin rapsuttaja [rotta]. Kohottaudun kauhuissani ja huomaan miten pahalta haisen. Haju ei ole vain vaatteissa vaan on iskostunut myös ihoon ja kutittaa päässä, ikään kuin ruumis olisi muuttumassa jätteeksi.

Kirja sai minut lueskelemaan Kreikan lähihistoriaa. Vankilasaari, jossa Marya ja muita vankeja pidetään, on suljettu vasta muutamaa vuotta ennen kirjan nykyhetkeä ja vankina olevien naisten on tarkoitus siivota ja kunnostaa se taas käyttökuntoon. Saarella on myös hautoja niiltä ajoilta, kun siellä on edellisen kerran ollut vankeja. Kreikassa käytiin toisen maailmansodan jälkeen sisällissota, ja vuosina 1967-1974 maan tilanne oli epävakainen maata hallinneen sotilasjuntan vuoksi. Vaikka kirja kuvaakin vain lyhyttä ajanjaksoa vuosien 1973 ja 1974 taitteessa, se sai kuitenkin pohtimaan sitä, missä määrin nämä Kreikan lähihistorian tapahtumat selittävät jotain maan nykytilanteestakin.

Aris Fioretos on ruotsalainen kirjailija, mutta hänen sukujuurensa ovat Kreikassa. Fioretosin muita kirjoja ei ilmeisesti ole suomennettu. Mary oli August-palkintoehdokkaana vuonna 2015. Poimin Maryn lukulistalleni ennen muuta Kirjasähkökäyrän Main postauksen perusteella. Kirja odotti kuitenkin lukupinossani maksimimäärän uusintakertoja, ja vasta Kirsin book clubin postaus sai lopulta tarttumaan kirjaan ja lukemaan sen. Onneksi näin. Kaikessa ahdistavuudessaan vaikuttava kirja. 

1 kommentti:

  1. Kiva kuulla, että kiinnostuit kirjasta, sillä se on tiivistunnelmainen, pelottava ja kuten kirjoitit voimakas ja painostava, mutta äärimmäisen kiinnostava ja herätti muistelemaan Kreikan sotilasjuntta-aikoja.

    VastaaPoista