tiistai 13. kesäkuuta 2017

Sadie Jones: Kotiinpaluu

Sadie Jones: Kotiinpaluu
Alkuteos The Outcast, 2008
Suom. Marianna Kurtto
Otava, 2016
361 s.
(kirjastolaina)
Sadie Jonesin Kotiinpaluu voitti viime vuoden Blogistanian Globalia -äänestyksen. Jos johonkin luotan, niin bloggarikavereiden joukkovoimaan, joten nostin teoksen lukulistalleni. Kirja tekikin vahvan vaikutuksen.

Jones taitaa juonenkehittelyn ja lukijan koukuttamisen. Teos alkaa hetkestä, jolloin 19-vuotias Lewis Aldridge vapautuu vankilasta. Sitten palataan ajassa 12 vuotta taaksepäin, toiseen kotiinpaluuseen eli siihen, kun Lewisin isä kotiutuu toisen maailmansodan jälkeen.

Näiden kahden kotiinpaluun välissä on tapahtunut paljon. Lewis on menettänyt äitinsä traagisesti. Isä, Gilbert, ei ole koskaan osannut puhua äidin kuolemasta, eikä mistään muustakaan. Minkäänlaisia tunteita ei perheessä myöskään osoiteta. Ei mitään tällaista, isä toteaa, kun yksityiskoulusta lomalle tuleva poika yrittää halata häntä. Lewis kasvaa ahdistuneeksi, sulkeutuneeksi ja epätasapainoiseksi nuoreksi mieheksi, joka on valmis epätoivoisiin tekoihin tunteakseen edes jotain.

Aldridgen perheen rinnalla kirjassa kerrotaan heidän naapureistaan Carmichaeleista. Perheessä on kulissit kunnossa, mutta niiden takana valtaa pitää hirviömäinen perheenisä Dicky. Niin perheen äiti kuin tyttäret Tamsin ja Kit ovat isän mielivallan ja väkivallan kohteena, mutta Kit on ainoa, joka pistää vastaan - ja kärsii siksi pahiten.

Jones rakentaa kuvan tekopyhästä pikkukaupungista, jossa mitään perheongelmia ei ole olemassa, koska niitä ei suostuta näkemään. Lewis ei ole äitinsä kuoleman jälkeen kokenut rakkautta tai hyväksyntää kenenkään taholta; päinvastoin hän on ollut hylkiö yhteisössään ennen kuin edes teki mitään pahaa. Jonkinlainen itseään toteuttava ennuste siis.

Kun hän katsoi tulevaisuuteen, häntä ei ollut olemassa. Hänelle ei ollut paikkaa. Hän oli haaksirikkoutunut. Ero nykyiseen oli se, että hän oli koko aiemman elämänsä ajan ajatellut että isä ja Dicky ja Alice ja Tamsin ja kaikki nuo maailmassa hyvin pärjäävät ihmiset eivät ole haaksirikkoutuneita, mutta nyt hän tiesi että he ovat. Näytti siltä kuin he kaikki eläisivät särkyneessä, pahassa maailmassa joka sopi heille täydellisesti. Paitsi Kit.

Kirjan alkuperäinen nimi The Outcast voisi olla suomeksi haaksirikkoutunut, kuten yllä olevassa lainauksessa, mutta myös hylkiö. Miten hylätyksi tulemisesta ja kaltoin kohtelemisesta voi selvitä? Voiko kokemaansa pahuutta olla ajattelematta, kuten Kit miettii: Hän olisi vahva ja hän kestäisi kaiken ja piilottaisi tunteensa ja olisi urhea. Urhea, muttei kunnossa. Voisiko kaksi hylkiötä rakastaa toisensa ehjiksi?

Jonesilta suomennettiin ensin hänen viimeisin romaaninsa Ehkä rakkaus oli totta (suom. 2015, alkuteos Fallout, 2014). Seuraavaksi suomennettiin tämä esikoisteos ja tänä vuonna saadaan suomennos vuonna 2012 ilmestyneestä romaanista Kutsumattomat vieraat. Kaikkiaan Jones on julkaissut tähän mennessä neljä romaania. Tämän kirjan perusteella kiinnostaa ehdottomasti tarttua myös Jonesin muihin kirjoihin.
_________________

Alkukesän kiireistä johtuen tuli lyhyt blogitauko ihan huomaamatta. Pari postausta on kuitenkin luonnoksina. Nyt on meneillään dekkariviikko, eli yksi postaus on tulossa siihenkin liittyen, ja lauantaina häämöttää  jo lukumaraton!

14 kommenttia:

  1. Huippuhyvä kirja, vaikka tarina on surullinen. Olen lukenut myös Ehkä rakkaus oli totta teoksen, mutta suosikkini on Kotiinpaluu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hyvä ja vaikuttava kirja. Hiukan ahdistavakin, kun Lewis koki niin voimakkaita tarkoituksettomuuden ja ahdistuksen tunteita. En ihan heti halua lukea tuota toista Jonesin teosta, koska väistämättä vertaisin sitä tähän, mutta lukulistalla se on.

      Poista
  2. Main tavoin minäkin nimeän tämän suosikikseni Jonesin romaaneista. Jotenkin niin sydäntä särkevä tarina, jossa on paljon ulottuvuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monia kirjoja ja tarinoita sanotaan sydäntä särkeviksi, mutta harvan kirjan kohdalla sellaisen väitteen pystyy allekirjoittamaan. Tästä kirjasta minäkin voisin käyttää tuota ilmausta.

      Poista
  3. Sadie Jones on tuttuakin tutumpi kirjailija (siis nimenä), mutta en ole toistaiseksi tarttunut hänen kirjoihinsa. Nimenomaan tämä Kotiinpaluu alkoi nyt kyllä houkutella oikein kunnolla. Täytyypä noukkia mukaan kirjastosta ensi kerralla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin nimen toki kuullut, mutta innostuin lainaamaan tämän vasta riittävästi Blogistanian äänestyskehuja luettuani :)

      Poista
  4. Kuulostaa tosi hyvältä. Pidin Jonesin Ehkä rakkaus oli totta -kirjasta *(suosittelen!), mutta tämä on ihan erilainen... Just tässä mietin, mitä pokkareita otan lomareissuun mukaan. Pitänee sujauttaa tämä mukaan reppuun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos suosituksesta! Lueskelin vähän tietoja Jonesin kaikista romaaneista, ja ne vaikuttivat aika erilaisilta miljöönsä ym. puolesta, mutta jos on kirjoittanut näin loistavan esikoisteoksen, ovat muutkin kirjat varmasti tutustumisen arvoisia.

      Poista
  5. Koskettava, ja ikävä kyllä myös uskottava tarina. Tuli myös tv:ssä. Tuo alkuperäinen nimi kuulostaa todella osuvalta. Suomeksi kirja (tai tv-sarja) nimeltä Hylkiö tuskin olisi houkutellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla meni tv-esityskin ihan ohi, kun en ollut kirjaa lukenut. Ehkä se uusitaan vielä joskus.

      'Hylkiö' ei tosiaan suomeksi toimi, ja myös 'haaksirikkoutunut' ohjaisi mielikuvan ihan väärään suuntaan. Kotiinpaluu kuvaa toki kirjan lähtöasetelmaa hyvin, enkä kyllä keksi kirjalle parempaakaan nimeä.

      Poista
  6. Kiitos postauksesta, tämä kirja on ollut näöltä tuttu mutta nyt kun selvisi mistä tämä kertoo, ponnahti se lukulistalle. Hyvältä kuulostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulin, että ns. kaikki ovat jo lukeneet tämän kirjan :) Kiva, että alkoi kiinnostaa!

      Poista
  7. Kotiinpaluusta tuli yksi lempikirjoistani ja nyt odotan kuumeisesti, että Kutsumattomat vieraat ilmestyisi!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuunkin tämä teki suuren vaikutuksen. Lainasin tämän kirjastosta mutta luulen, että hankin kyllä omaankin hyllyyn. Tuntuu, että postaukseni jäi pintaraapaisuksi kaikesta siitä, mistä kirja kertoo ja mitä se sai ajattelemaan.

      Poista