torstai 28. heinäkuuta 2016

Jhumpa Lahiri: Tämä siunattu koti


Kaikki nämä täällä kaikkea liikaa heidän maailmassa.

Jhumpa Lahiri: Tämä siunattu koti
Alkuteos Interpreter of Maladies, 1999
Suom. Kersti Juva
Tammi, Keltainen pokkari, 2010 (ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestynyt 2001)

Tiedättehän sen tunteen, kun usein kirjan lukemisen jälkeen on jotenkin tyhjä olo eikä sitä silti heti halua täyttää tarttumalla seuraavaan kirjaan? Jonkinlainen ratkaisu siihen voisivat olla novellit. Ne ovat sopivan lyhyitä eikä heti tarvitse sitoutua uuteen kirjaan pitkäksi aikaa. Kesän mittaan olenkin aina välillä saatuani jonkin romaanin loppuun lukenut muutaman novellin Jhumpa Lahirin esikoisteoksesta Tämä siunattu koti

Tämä kokoelma olisi toki varmasti toiminut yhdellä kertaa luettunakin.  Monissa novelleissa käsitellään siirtolaisia, Intiasta muualle muuttaneita, ja muutama yhdeksästä novellista sijoittuu myös Intiaan. Parhaiten mieleen jäivät novellit Senin täti sekä suomennoksen niminovelli Tämä siunattu koti ja alkuteoksen niminovelli Tuskien tulkki. Senin täti on päätynyt Amerikkaan, koska hänen miehensä on töissä yliopistolla. Hän hoitaa lapsia asunnossaan, mutta kaipaa Intiaan, koska Kaikki on siellä. "Täällä, minne herra Sen on tuonut minut, en joskus saa unta kun on niin hiljaista."

Tämä siunattu koti käsittelee puolestaan järjestettyä avioliittoa. Twinkle ja Sanjeev ovat avioituneet vastikään ja muuttaneet Sanjeevin ostamaan taloon. Sanjeev on valinnut morsiamensa äitinsä lähettämien kuvien perusteella, ja hänestä alkaa tuntua, ettei hän oikein ymmärrä valitsemaansa naista. Tätä kuvataan hauskasti sen kautta, kuinka eri tavoin he suhtautuvat talosta sieltä täältä löytyviin kristillisiin koriste-esineisiin, jotka ovat melkoista kitschiä. 

Kokoelman novellit ottavat suurennuslasin alle jonkin yksittäisen tilanteen tai toistuvan rutiinin kuvaamiensa henkilöiden elämästä. Kaikissa novelleissa ei tapahdu juonellisesti mitään kovin merkillistä, mutta tunnelma ja novellien välittämät tunteet ovat tunnistettavia. Tuskien tulkki -novelli esimerkiksi kuvaa yhtä retkeä intialaistaustaisen perheen Intian-matkalla, mutta kertoo samalla paljon perhesuhteista, avioliitosta ja salaisuuksista. Kaiken kaikkiaan taitavasti kirjoitettuja novelleja, ja Lahiria tulee varmasti luettua lisääkin. Kesäbingossa tämä menee kohtaan "novellikokoelma".


2 kommenttia:

  1. Lahiri on mun kaikkein rakkaimpia kirjailijoita. Blogiaikana tosin olen lukenut vaan Tulvaniityn ja hänen pienen esseekirjansa, mutta toivon, että jossain vaiheessa saisin tuotua koko hänen tuotantonsa myös blogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, Omppu! Eräs ystäväni on myös hehkuttanut minulle Lahiria varmaan vuoden verran, ja nyt sain aikaiseksi lukea. Aikomus on ilman muuta lukea lisää - ihana ajatus, että on hyvä kirjailija, jolta on vielä monta kirjaa lukematta!

      Poista