perjantai 25. joulukuuta 2015

Heidi Köngäs: Hyväntekijä


Heidi Köngäs: Hyväntekijä
Otava, 2006 (pokkaripainos 2007)
221 s.

Alma on jättänyt yliopisto-opintonsa ja tekee kahta työtä selvitäkseen yksinhuoltajan arjesta ja asuntolainasta. Siinä sivussa hän on isänsä tukena sairastuneen äidin hoidossa niin paljon kuin pystyy.

Juhani on valinnut toisenlaisen tien. Hän toimii lääkärinä kriisialueilla, mutta omaa lastaan hän tapaa harvoin ja elämä on muutenkin lähestulkoon matkalaukuissa.

Kun näiden kahden polut risteävät, lukija saa pohdittavakseen, miten monella tavalla ihminen voi tehdä toiselle tai toisille hyvää, mutta myös samalla laiminlyödä jotain muuta. Ovatko Almaa ja Juhania eri suuntiin vievät velvollisuudet kuitenkin mahdottomia yhdistettäviksi? Onko toista reilua pitää odottamassa? 

"En saa ajatella häntä, mutta en voi tälle mitään. Luin lehdestä, oikein tiedesivulta, että ihmisen aivot eivät ymmärrä kieltolausetta."

Köngäs kuvaa hyvin myös Alman vanhempien suhdetta. Vaikka toinen on jo huonossa kunnossa, yhteiselämä ei seestykään. "Alitajuisesti olin toivonut, että vanhemmat edes vanhoina tuntisivat myötätuntoa toisiaan kohtaan. Mutta ei, eivät nämä kaksi. He jatkavat taisteluaan hamaan loppuun saakka. Seuraan vain äänettömänä yhtiömiehenä, että vaikka voimia ei ole enää rahtuakaan, riitaan sentään löytyy jokunen kipene."

Tämä parisataasivuinen pokkari on juuri sopivaa lukemista vapaapäiviksi. Pidin päähenkilön tyylistä pohtia asioita, ja lukemista harrastavat romaanihenkilöt ilahduttavat aina. On muuten hassua huomata ajan kuluminen. Keski-ikäiset saattoivat puhua videokaseteista ja puhelinpöydistä vielä kymmenen vuotta sitten, mutta enää eivät kyllä hekään. Sen sijaan häiritsevää oli, että päähenkilö puhuu vuoroin pyörätuolista, vuoroin rullatuolista. Jälkimmäinen on kai epäkorrektina pidetty ilmaus ainakin nykyään. 

Minulla odottaa hyllyssä toinenkin Köngäs, mutta sen vuoro tulee vasta lukuhaasteen päättymisen jälkeen. Hyväntekijä on lukuhaasteeni 45. kirja, ja se täyttää kohdan "kirja, jonka kirjoittajalla on samat nimikirjaimet kuin minulla" (joudun tässä kohtaa vähän huijaamaan ja palaamaan tyttönimeeni, koska nykyiset nimikirjaimet eivät tuottaneet tulosta). 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti