lauantai 28. marraskuuta 2015

Satunnaisia lastenkirjoja

Olen vähän laiminlyönyt tätä blogiani. Olen lukenut kirjoja opintoja varten ja suoltanut tieteellistä tekstiä. Silti luen jotakin muutakin joka päivä - vähintään lastenkirjoja, koska minulla on nelivuotias lapsi. En ole lastenkirjoista blogannut Tirlittania lukuun ottamatta, mutta koska lukuhaasteeni, jossa pitäisi lukea 52 kirjaa tänä vuonna, on edennyt sen verran hitaasti, ajattelin täyttää pari kohtaa siitä lastenkirjoilla.

Yksi omista suosikeistani lapsena oli Mauri Kunnas. Muistan kesän, kun olin varmaankin kuusivuotias, ja saatoin käydä pari kertaa päivässä läheisessä kirjastossa parhaan kaverini kanssa, joka oli minua kaksi vuotta vanhempi. Muistoissa kesä on loputtoman pitkä, aina on aurinkoinen sää ja luemme kirjoja takapihalla viltin päällä. 


Tästä kirjasta, Koiramäen lapset kaupungissa, on jostain syystä jäänyt elävästi mieleeni kuva hääkonvehdeista. 



Kirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1982, ja sijoitan sen lukuhaasteeni kohtaan "kirja, joka ilmestyi syntymävuonnasi". Nyt kun tätä lukee aikuisiällä, tajuaa, että tässä on aika vaikeaa sanastoa - "Varakonsulinna ihailee aikamiespoikansa ja tämän opiskelijatoverin duettoa" tai "Kinkeliinin kauppahuoneen puukhollari Aukusti Daalkreeni on aikamoinen keikari. Taas hän pokkuroi fröökynöille". Kirjassa on myös paljon tietoa entisajan elämästä, ja tietenkin kuvat ovat kunnasmaiseen tapaan täynnä yksityiskohtia, joissa riittää katselemista. Tämä ei ehkä vielä ole oman lapseni suosikki, mutta monet muut Kunnakset kyllä. Tästä kirjasta ehkä puuttuu kunnolla seurattava juoni, sillä lapset vain käyvät eri paikoissa kaupungissa ja hämmästelevät maalais- ja kaupunkielämän eroja. 



Samoin ajattelin, että kohtaan "kirja, jonka henkilöhahmot eivät ole ihmisiä" laitan jonkin lastenkirjan. Nelivuotias valikoi siihen Lars Rudebjerin kirjan Miira ja Sammakko (alkuteos Mirre och Grodan, 2013, suom. Raija Rintamäki 2014, Kustannus Mäkelä). Kirjassa isoisä kertoo Miiralle tarinan, jossa tämä seikkailee sammakon kanssa. Kirja on osa sarjaa, sillä googlaamalla löytyi myös Miira ja karhu. Samoin kuin Kunnaksen kirjoissa, myös tässä riittää katseltavaa useammalle lukukerralle. Joka kuvasta löytyy myös Miiran pikkuveli, vaikka häntä ei tarinassa mainita. 



Kirjassa Miira ja Sammakko kilpailevat Sammakon keksimissä lajeissa. Kumpikin käyttää kilpailussa vähän kyseenalaisia keinoja, ja lopulta Sammakko julistaa itsensä voittajaksi, syö jättipussillisen karkkia ja kärsii mahanpuruista. Jos siis haluaa, tässä on aineksia myös kasvattavaan keskusteluun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti