tiistai 24. maaliskuuta 2015

Lumikki-trilogian osat 2 ja 3

Luin syksyllä Salla Simukan Lumikki-trilogian avausosan Punainen kuin veri. En ollut siitä erityisen vaikuttunut. Kuulin kuitenkin, että trilogian toinen osa sijoittuu Prahaan, ja koska olen itsekin vieraillut siellä, ajattelin, että kirja ehkä verestäisi muistoja.



Valkea kuin lumi jatkaa siis Lumikki Anderssonin tarinaa. Lumikki tutustuu Prahan-matkallaan naiseen, joka väittää heillä olevan yhteinen isä. Nainen kuuluu hämäräperäiseen "valkoiseen perheeseen", joka eristäytyy yhteiskunnasta ja odottaa pelastusta. Ei kuulosta terveeltä, miettii Lumikki ja pistää tietenkin itsensä likoon pelastaakseen muut. Kirjassa liikutaan Prahan linnan puutarhassa, Kaarlensillalla, Petrinin näköalatornin luona ja muissa matkaajalle tutuissa kohteissa, mikä oli virkistävää.

Kolmas osa Musta kuin eebenpuu sijoittuu taas Suomeen. Siinä keskeisenä juonena on, että joku vainoaa Lumikkia viesteillä ja vihjauksilla menneisyydestä. Kaikenlaiseen tähän mennessä sekaantunut Lumikki ei tietenkään kerro vainoamisesta kenellekään - juoneltaan tämä on ehkä epäuskottavin osa trilogiasta. 

Kakkos- ja kolmososan voi lukea erillisinä teoksina, mutta läpi trilogian paljastuu lisää asioita Lumikin perheestä ja muista ihmissuhteista. 

En siis juuri innostunut tästä trilogiasta sisällöllisesti, mutta kirjat ovat nopealukuisia, ja tyylikin miellyttää. Nämä sopivat lukuhaasteessani kohtiin "kirja, jonka nimessä on jokin väri" ja "kirja, joka sijoittuu lukioon".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti