sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua

Jos kirjoittaisin rakkausromaanin, en valitsisi sen päähenkilöksi keski-ikäistä naisopettajaa. Koska olen keski-ikää lähestyvä naisopettaja, voin kai sanoa, että keski-ikäiset naisopettajat ovat usein aika kliseisiä hahmoja.

Eppu Nuotion Mutta minä rakastan sinua -kirja (Otava, 2015) kertoo historian lehtori Karin Kiurukorvesta, eronneesta, keski-ikäisestä naisesta, joka harrastaa klassista musiikkia ja taidenäyttelyitä. Karin menee sattumalta asuntonäyttöön ja kohtaa Laurin, joka on insinööri eikä omista kuin kaksi äänilevyä. 



Lähtöasetelma on ehkä kliseinen, mutta tarina voittaa puolelleen. Karinilla ja Laurilla on kummallakin oma painolastinsa, jota ei ole helppo jakaa toisen kannettavaksi. Uuden onnen löytäminen ei ole helppoa, varsinkaan jos menneiden asioiden kanssa ei ole sinut.

Kirjan näkökulma vaihtelee: Karin on minäkertoja, ja välissä on Laurin näkökulmasta hän-muodossa kirjoitettuja lukuja. Lisäksi välillä keskiössä on Laurin työpaikalla työskentelevä Kaari, joka on kai juonen kannalta välttämätön henkilö, sillä orastava kolmiodraama tuo jännitettä ja vie juonta eteenpäin.  

Lukuhaasteessa ruksin kohdan tänä vuonna julkaistu kirja.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti