tiistai 15. heinäkuuta 2014

Cecilia Samartin: Señor Peregrino


Tartuin kirja-alesta ostamaani Cecilia Samartinin teokseen Señor Peregrino (2008, suom. 2010), koska kirjan kansien arvostelukatkelmissa on sellaisia adjektiiveja kuin kiehtova, kaunis, tunnelmallinen ja  syötävän suloinen. Juonipaljastusvaroitus: sivulle 130 mennessä tapahtuu sellaista, että uskovaisen leskirouvan kasvattama Lorena raiskataan, ja hän synnyttää tyttären, Jamiletin, jolla on selässään valtava verenpunainen syntymämerkki. Pienen meksikolaiskylän asukkaat pelkäävät ja syrjivät tyttöä, hän ei pääse kouluun ja jää lukutaidottomaksi. Lorena kuolee, ja Jamilet päättää lähteä laittomaksi siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Siellä hän pääsee töihin mielisairaalaan.

Ei siis kuulosta kovin kauniilta eikä suloiselta tarinalta, mutta paljoltihan kyse on myös siitä, miten tarinaa kerrotaan. Samartin ei mässäile ikävillä asioilla, ja henkilöhahmot ovat uskottavia ja eläviä. Mielisairaalassa Jamilet kohtaa Señor Peregrinon, joka on nostettu suomennoksen nimeksi (englanninkielisen alkuteoksen nimi on Tarnished beauty). Jamiletia varoitetaan keskustelemasta potilaan kanssa, mutta siitä huolimatta hän alkaa kuunnella tämän elämäntarinaa. 

Loppuosa kirjasta imaisi mukaansa varsin tehokkaasti. Sekä Jamiletin omassa elämässä että herra Peregrinon tarinassa on intohimoa, häpeää, rakkautta, pelkoa ja vihaa. Sivujen käydessä vähiin en malttanut lopettaa lukemista, ja olin hiukan pettynyt, kun aika monet asiat jäivät lopussa avoimiksi. Toisaalta jokainen lukija voi rakentaa annetuista osasista sellaisen tarinan, johon uskoo. 

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Felicia Feldt: Näkymätön tytär

Felicia Feldtin omaelämäkerta Näkymätön tytär on julkaistu Ruotsissa vuonna 2011 ja suomennettu vuonna 2013. Feldtin äiti on Anna Wahlgren, ruotsalainen kasvatusasiantuntija, jonka Lapsikirja on ollut Suomessakin suosittu.

Feldt kertoo kirjassaan oman tarinansa lapsuudestaan. Kirjassa kuvataan äidin vaihtuvia miesystäviä, toistuvia muuttoja, äidin alkoholinkäyttöä ja manipuloivaa käytöstä. Sisarukset ovat vastuussa toinen toisistaan, kun äiti katoaa päiväkausiksi. Äidin majoittamat puolitutut ahdistelevat tyttöjä. Äiti konttaa humalassa pihalla, vaikka hänellä on hoidettavanaan muiden ihmisten vauvoja, jotka hänen pitäisi opettaa nukkumaan. Äiti keksii mielivaltaisia rangaistuksia ja yllyttää sisaruksia toisiaan vastaan. 


Kirjan julkaisun aikaan Felicia Feldt oli 44-vuotias. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi hän halusi paljastaa nämä asiat äidistään vuosien jälkeen. Selvää lienee, että jokin lapsuudessa on ollut pielessä, kun tämä kirja on ollut tarpeen kirjoittaa. Toivottavasti prosessi on ollut kirjoittajalle terapeuttinen (kirjasta selviää, että ainakin vaihtuvat miehet ja alkoholinkäyttö yhdistävät äitiä ja tytärtä). Lukukokemuksena Näkymätön tytär ei ollut erityisen miellyttävä. Fragmentaarinen ja epäkronologinen rakenne (lyhyitä katkelmia vuorotellen eri vuosilta) vaikeutti asioiden hahmottamista, vaikka toisaalta linkitti tietyt eri aikojen tapahtumat toisiinsa.

Wahlgren on julkisesti kiistänyt monet Feldtin kirjassa käsitellyt asiat, mutta ilmeisesti kirjan julkaisulla on ollut melkoinen vaikutus hänen suosioonsa Ruotsissa. 

Seuraavaksi kaipaisin jotakin iloisempaa luettavaa. Lisää alekirjojakin ostin, eli ehkä jokin näistä? (Toisin sanoen Hakekaa kätilö! tai tuo toinen, ei Leiri 14, sitä olen aloittanut kerran ja se on ahdistava.)


perjantai 4. heinäkuuta 2014

Aleostoksia


Nämä neljä kirjaa olen ostanut alennusmyynneistä (4-7 e/kpl) viime talvena ja nyt kesällä sitä silmälläpitäen, että ne voisivat sopia luettavaksi lukiossamme ensimmäisellä äidinkielenkurssilla. Kurssilla pitää lukea jokin toiseen kulttuuriin (ei siis Suomeen) sijoittuva romaani.

Ajatus olisi siis lukaista nämä itse ja joko lahjoittaa koulun kirjastoon tai ainakin antaa tarvittaessa lainaan opiskelijoille. Työt siis mielessä kesälläkin, tavallaan, mutta olettaisin näiden myös olevan varsin hyviä kirjoja.