torstai 21. marraskuuta 2013

Ei kovinkaan timanttinen Musta timantti


Mooses Mentulan novellikokoelma Musta timantti (2011) olisi ollut joskus aiheena lukupiirissämme, mutten saanut sitä silloin käsiini. Ajattelin kuitenkin, että novellit olisivat hyvää junalukemista. Luinkin kirjan parin junamatkan aikana.

Kirjan novellit eivät ole erityisen mieleenpainuvia. Takakannessa kuvataan, että novellit "tekevät irtiottoja realismin arkipaidasta". Mielestäni juuri sitä monetkaan novellit eivät tee. Esimerkiksi novellissa Muutto teinityttö hankkiutuu raskaaksi, jotta poikaystävä ei jättäisi - aika tavanomainen tarina siis. 

Luimme lukupiirissä kirja-arvosteluja, joissa Mentulan teosta oli kuvattu sanalla tragihirtehinen. Pitäisi varmaan katsoa sanakirjasta, mikä tarkalleen ottaen on hirtehisen määritelmä. Huumoria joissakin novelleissa kyllä on. Esimerkiksi novellissa Tauti opettajamies saa laivareissulla klamydian ja aikoo syöttää vaimolleen salaa antibioottikuurin. 

Kokoelman niminovellissa ja ainakin yhdessä toisessakin alkupuolen novellissa on lapsinäkökulma, ja niistä pidin eniten. Monesta novellista jäin kuitenkin kaipaamaan sellaista konkreettisen tarinan takana oleva toista tasoa, syvempää ajatusta, jota lukijana haluaisin jäädä novellin jälkeen pohtimaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti